Päijänteen kansallispuisto

Päijänteen kansallispuisto oli ollut jo pitkään listoilla läheisen sijaintinsa takia, mutta suurin osa puistosta on käsitteääkseni saavutettavissa vain veneellä joten se oli vähän jäänyt. Kun tajusin että toinen kohde missä on pitänyt käydä eli Pulkkilanharju kuului myös kansallispuistoalueeseen, ei muuta kun tuumasta toimeen ja Hollolaan suunnanneen kesälomaretken alkajaisiksi kohti Pulkkilanharjua.

Ukkonen alkoi jylisemään saavuttuamme pelipaikoille. Avautui kaunis ja pitkä järvimaisema ja lähdimme tallaamaan luontopolkua. Harmi että alkoi sitten satamaan kohtuuttoman paljon, onneksi oli lämmintä piisannut jo niin pitkään että se lopulta vain virkisti. Virkistystä allekirjoittaneelle toi myös sateen myötä poluille sankoin joukoin eksyneet sammakot, joista en toisaalta itse nähnyt vilaustakaan, koska vaimo kiljui ne nopeasti edellä piiloon. Lenkin päätteeksi pieni kuivattelu ja pääsimme jatkamaan matkaa yhtä kokemusta rikkaampana.

Voin suositella Pulkkilanharjua kaikille jotka pitävät niin kovin Suomalaisesta, mutta melko harvinaisesta metsä-harju-järvi -yhdistelmästä. Kioskikin paikalta löytyi jossa voi vähän paremmalla kelillä pysähtyä nauttimaan vaikka jätskit.

10. magneetti sähkökaapin seinään ansaittu tästä retkestä.